1.11.2021

Kestävä yritystoiminta ja oikeudelliset riskit – mistä ESG-oikeudenkäynneissä on kyse?

Riita-asiantuntijamme Ilona Karppinen ja Touko Hakahuhta avaavat sitä, mistä ESG-oikeudenkäynneissä on kyse. Samalla he aloittavat blogisarjan, jossa he esittelevät erilaisia ESG-riitatyyppejä ja antavat niiden perusteella vinkkejä kestävään yritystoimintaan.

Yritystoiminnan sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä hyvä hallintotapa ovat nousseet viime vuosina yritysjohdon agendalle niin Suomessa kuin maailmallakin. Näiden niin sanottujen ESG-tekijöiden rinnalla puhutaan usein myös yritystoiminnan kestävyydestä ja vastuullisuudesta.

Kestävyysteemojen ajankohtaisuus juontaa juurensa maailmanlaajuisista kestävän kehityksen haasteista. Erityisesti ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat ovat saaneet yhä enemmän huomiota viime vuosina.

Kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa ja huomattavaa vähentämistä on esimerkiksi peräänkuuluttanut hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC elokuussa 2021 julkaistussa raportissaan. COVID-19-pandemia puolestaan on tuonut kestävyyden sosiaaliset ulottuvuudet aikaisempaa näkyvämmin esille. Parhaillaan maailman valtiot neuvottelevat Glasgow’ssa YK:n ilmastokokouksessa ilmastotavoitteista ja niihin sitoutumisesta.

Yleishyödylliset järjestöt sekä yhä vahvemmin myös sijoittajat ja rahoittajat arvioivat toiminnassaan yritystoiminnan ESG-vaikutuksia taloudellisten tekijöiden rinnalla. Myös asiakkaat vaativat yrityksiä sitoutumaan vastuulliseen liiketoimintaan.

ESG-tekijöiden painoarvon kasvaessa myös lainsäätäjät Suomessa ja EU:ssa ovat heränneet tarpeeseen luoda kestävyystavoitteita edistävää sääntelyä. Tältä osin voidaan havaita trendinomaista siirtymää kohti velvoittavampaa sääntelyä verrattuna nykyisiin oikeudellisesti ei-sitoviin oikeuslähteisiin, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin.

Euroopan unioni on julkaissut tänä vuonna ehdotuksen yritysvastuuraportointia koskevaksi direktiiviksi. Lisäksi Euroopan komission tarkoituksena on antaa vielä vuoden lopussa direktiiviehdotukset asianmukaiseen huolellisuuteen perustuvaa yritysvastuuta koskevaksi sääntelyksi  ja yritysten kestävää hallintotapaa koskevaksi sääntelyksi. Voimaan tullessaan tällä sääntelyllä on merkittävä vaikutus yritysten toimintaan.

Samaan aikaan Suomessa on valmisteilla ilmastolain uudistus, jonka avulla pyritään saavuttamaan Suomen tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä sekä muut sitovat kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet. Lausuntokierroksella ollut luonnos hallituksen esitykseksi sisälsi säännöksiä, joiden myötä myös Suomessa voisi tulevaisuudessa mahdollisesti käynnistää oikeusprosessin sillä perusteella, että hallituksen ilmastosuunnitelmat ovat riittämättömiä Suomen kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lakiehdotusta on tarkoitus käsitellä eduskunnassa vuoden 2022 alussa.

Mistä ESG-oikeudenkäynneissä on kyse?

Kestävän yritystoiminnan valtavirtaistuessa myös ESG-tekijöihin kytkeytyvät oikeuskysymykset yleistyvät. Yritystoiminnan kestävyyteen voi siis liittyä oikeudellinen riski. Voimme puhua ESG-riidoista, joiden yhteisenä nimittäjänä on asiakysymysten perustuminen toiminnan muihin kuin taloudellisiin vaikutuksiin.

Oikeudenkäyntien ensimmäiset aallot ovat jo lyöneet Eurooppaan. Esimerkiksi toukokuussa 2021 hollantilainen tuomioistuin velvoitti Shell-konsernin leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjään yhtiön suunnittelemaa nopeammin vuoteen 2030 mennessä. Tuomio ei ole vielä lopullinen, koska Shell valittaa ratkaisusta.

Valtioihin kohdistuneet kanteet, joissa on vaadittu tiukempaa ilmastopolitiikkaa, ovat jo aiemmin menestyneet esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa. Tarkempia tietoja merkittävimmistä ilmasto-oikeudenkäynneistä on käsitelty YK:n ympäristöohjelman (UNEP) alkuvuodesta 2021 julkaisemassa kansainvälisessä raportissa.

Oikeudellisen riskin osa-alueita

ESG-riidat voidaan luonteensa perusteella luokitella neljään ryhmään: 1) strategisiin ESG-riitoihin, 2) yhtiön tai sen arvoketjujen toiminnan kielteisiin ESG-vaikutuksiin kytkeytyviin vahingonkorvausoikeudenkäynteihin, 3) viherpesutapauksiin ja 4) investointisuojasopimuksiin liittyviin riitoihin.

Strategiset ESG-riidat

Strategisissa ESG-oikeudenkäynneissä kantajien tavoitteena on valtion tai yrityksen toiminnan muuttaminen esimerkiksi ympäristön kannalta kestävämmäksi. Strategisissa riidoissa kantajana on yleensä yksityishenkilö tai heidän ryhmittymänsä, esimerkiksi kansalaisjärjestö. Kanteet kohdistuvat tyypillisesti toiminnan muihin kuin taloudellisiin vaikutuksiin.

Yksi ensimmäisistä tämän tyyppisistä, laajempaa julkisuutta saaneista jutuista oli joulukuussa 2019 ratkaistu ns. Urgenda-tapaus, jossa Hollannin korkein oikeus linjasi, että Hollannin valtiolla on oikeudellinen velvollisuus leikata kasvihuonepäästöjään. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä ilmasto-oikeudenkäynti EU-valtioita, mukaan lukien Suomea, vastaan.

Vahingonkorvausvastuu yrityksen ja sen arvoketjujen kielteisistä ESG-vaikutuksista

Toisena ESG-riitojen tyyppitapauksena voidaan pitää oikeudenkäyntejä, joilla yhtiö pyritään saattamaan oikeudelliseen vastuuseen yhtiön oman toiminnan taikka sen tytäryhtiöiden tai alihankintaketjujen toiminnan jo syntyneistä negatiivisista ESG-vaikutuksista.

Esimerkiksi saksalaista vaateyhtiötä pyrittiin saksalaisessa tuomioistuimessa saamaan vastuuseen sen alihankintaketjussa toimineen, Pakistanissa sijaitsevan vaatevalmistustehtaan työoloista. Tehtaassa syttyi tulipalo, jossa kuoli riittämättömien paloturvallisuusjärjestelyjen vuoksi yli 250 ihmistä ja useita loukkaantui. Tällaisista tilanteista nousee esiin vaikeita kysymyksiä siitä, mikä on kansainvälisen yrityksen vastuu alihankintaketjunsa tai kehittyvissä maissa toimivien konserniyritystensä työoloista tai ympäristöä turmelevasta toiminnasta.

Viherpesutapaukset

Niin sanotuissa viherpesutapauksissa on kyse siitä, että yritys on antanut virheellisen tai harhaanjohtavan kuvan toimintansa ESG-vaikutuksista suhteessa toimintansa tosiasiallisiin vaikutuksiin. Kanne voi perustua yrityksen esimerkiksi raportoinnissaan tai markkinoinnissaan antamiin tietoihin.

Esimerkiksi Italian kilpailuviranomainen on määrännyt 5 miljoonan euron sakon energiayhtiö Enille yhtiön dieseltuotteen ympäristövaikutusten harhaanjohtavasta markkinoinnista.

Investointisuojasopimuksiin perustuvat oikeudenkäynnit

Investointisuojasopimuksiin perustuvissa oikeudenkäynneissä asetelma on hieman erilainen kuin muissa yllä mainituissa ESG-oikeudenkäynneissä. Investointisuojasopimuksiin perustuvissa riita-asioissa yksityisillä yhtiöillä voi olla oikeuksia ja ne voivat toimia kantajina valtioita vastaan tietyin edellytyksin esimerkiksi silloin, jos valtiot ovat nopeasti muuttaneet energiapolitiikkaansa energiayhtiöiden vahingoksi.

Energia-alan yritykset ovat nostaneet tällaisia kanteita kansainväliseen ECT-sopimuksen (Energy Charter Treaty) nojalla muun muassa Saksaa ja Hollantia vastaan sen jälkeen, kun Saksassa luovuttiin ydinvoimasta ja Hollannissa kivihiilen energiapoltosta. Kanteet liittyvät muun muassa siihen, että yrityksen omistaman voimalan suunniteltu elinkaari on lyhentynyt valtion suhteellisen nopeiden energiapolitiikan muutosten vuoksi.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

Oikeudenkäyntien taloudellinen vaikutus ja niihin liittyvä maineriski ovat yrityksille usein merkittäviä. Vaikka ulkomailla annetut tuomiot eivät ole sitovia ennakkotapauksia Suomessa, ne tarjoavat yrityksille mielenkiintoisia vertailukohtia siitä, mitä toiminnan ESG-vaikutusten osalta on kulloinkin katsottu riittäväksi.

Tulevien kuukausien aikana tarkastelemme blogisarjassamme laajemmin ESG-riitoja ja niiden keskeisiä oppeja yritysten oikeudellisten riskien minimoimiseksi. Tervetuloa mukaan seuraamaan!