26.9.2022

Tulevaisuuden energiajärjestelmä edellyttää vähähiilisyyden lisäksi omavaraisuutta – uusi ydinenergiateknologia kiinnostaa myös lainsäätäjää

Eurooppalaiset energiamarkkinat ajautuivat kriisiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Eurooppalainen ja kotimainen ilmasto- ja energiapoliittinen keskustelu siirtyi nopeasti ratkaisemaan sitä, miten vähähiilinen tulevaisuus toteutettaisiin myös mahdollisimman energiaomavaraisesti. Keskustelu vauhditti lainsäätäjiä – EU:ssa annettiin keväällä osana RePower EU -suunnitelmaa mm. uusia maakaasuun liittyviä säädöksiä, ja Suomessa valtioneuvosto hyväksyi syyskuussa vihreän siirtymän investointeja vauhdittavan hallituksen esityksen, jolla halutaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja lisätä energiaomavaraisuutta. Poliittisesta keskustelusta on helppo päätellä, että hiilineutraali tulevaisuus tarkoittaa myös fossiilista polttoaineista riippumatonta, energiaomavaraista Eurooppaa ja Suomea.

Ydinenergia vähähiilisenä energiamuotona herättää keskustelua

Historiallisista syistä ydinvoima ja sen rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä on aiheuttanut vilkasta poliittista keskustelua. Johtavat EU-maat Saksa ja Ranska ovat edustaneet kysymyksessä vastakkaisia leirejä. Vuonna 2022 EU-parlamentti äänesti taksonomia-asetuksen yhteydessä sen puolesta, että ydinvoima katsotaan asetuksen mukaiseksi kestäväksi toiminnaksi. Suomessa ydinenergialla tunnistetaan olevan merkittävä rooli, sillä sen katsotaan olevan hiilidioksidineutraalia tuotantoa ja sen käytön lisäävän sähkön toimitusvarmuutta. Valtioneuvoston kesäkuun lopulla antamassa selonteossa uudeksi ilmasto- ja energiastrategiaksi todetaan, että ydinenergia on keskeinen osa Suomen energiajärjestelemää myös tulevaisuudessa.

Ydinenergiasääntely ei ole ajan tasalla

Energiaomavaraisuus edellyttää teknologian kehityksen lisäksi myös lainsäätäjältä aktiivista ja eteenpäin katsovaa otetta. Nykyinen ydinenergialaki perustuu vuonna 1987 esitettyyn lainsäädäntöön eikä se enää vastaa nykyistä säädöstapaa ja -tarpeita. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti vuonna 2019 ydinenergialain kokonaisuudistushankkeen, jota on valmisteltu tämä hallituskausi. Edellä mainitussa selonteossa kuitenkin todetaan, että kokonaisuudistus toteutettaisiin vasta seuraavan hallituskauden aikana. Mikäli uuden sääntelyn halutaan kestävän aikaa, sen tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden ydinenergiateknologian tarjoamat mahdollisuudet, kuten pienet modulaariset ydinreaktorit (SMR). SMR:t määritellään ydinreaktoreiksi, jotka tuottavat korkeintaan 300 megawattia energiaa eli noin viidesosan nykyisten suurten ydinvoimaloiden energiamäärästä.

Pienet modulaariset ydinreaktorit (SMR) osana tulevaisuuden energiajärjestelmää

Pienten modulaaristen ydinreaktoreiden keskeinen etu olisi niiden sarjavalmisteisuus sekä perinteisiä ydinvoimaloita monipuolisempi sijoittamisympäristö. Sarjatuotanto on mahdollista ja tehokasta vain, jos siihen liittyvä suunnittelu on hyväksytty etukäteen eli uudelleen suunnittelua ei tehdä kesken projektin.

Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä mahdollisuutta saada säteilyturvakeskukselta sitovaa hyväksyntää suunnitteilla olevan laitoksen teknisiin ratkaisuihin tai sijoituspaikkaan. Ydinenergialain lupaprosessia tulisikin merkittävästi uudistaa tältä osin, mikäli kyseistä teknologiaa halutaan tulevaisuudessa hyödyntää. Valtioneuvosto tarkasteli ydinenergialainsäädäntöä ja sen uudistustarpeita myös SMR-näkökulmasta keväällä 2022. Selvityksen perusteella on odotettavissa, että tulevassa kokonaisuudistuksessa tullaan ottamaan huomioon myös tulevaisuuden ydinenergiateknologian käyttöönotto.

Energiaomavaraisuus edellyttää rohkeita ratkaisuja

SMR-teknologialla olisi mahdollista vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja tukea siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Uusien ydinenergiateknologioiden käyttöönotto ei kuitenkaan tapahdu vain kansallista lainsäädäntöä muuttamalla, vaan myös kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n, Euratomin ja EU:n toimilla ja linjauksilla on tärkeä rooli. Energiaomavaraisuuden saavuttaminen tulee vaatimaan lainsäätäjältä ja EU-poliitikoilta rohkeita ratkaisuja koko energiasektoriin liittyen, ja viranomaiset ovatkin jo nyt esimerkillisesti laittaneet resursseja esim. vetytalouteen ja merituulivoimaan. Saavuttaakseen vuodelle 2035 asetetun hiilineutraliteettitavoitteen Suomen tulee uudistaa energiasektorin sääntelyä päättäväisesti kansalliset erityispiirteen huomioiden.

Me Castrén & Snellmanilla seuraamme vihreään siirtymän sääntelyn kehitystä ja avustamme asiakkaitamme monipuolisesti eri energiateknologiaprojekteissa, myös ydinvoiman suhteen.