Skip to main content
29.11.2023

Kestävyysraportointi tulee – miten hallituksen ja tarkastusvaliokunnan rooli muuttuu?

Euroopan unioni on ottanut merkittäviä askelia kestävyyssääntelyssä. Kestävyysraportoinnin uusi aikakausi on käsillä, kun kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) voimaansaattamista koskevat lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan. Muutokset koskivat muun muassa kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia ja osakeyhtiölakia. 

Kestävyysraportointia koskevia säännöksiä sovelletaan direktiivin edellyttämällä tavalla siten, että velvoitteet koskevat ensiksi suurten pörssiyhtiöiden ja muiden suurten yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tietoja tilikaudelta 2024, jotka tulevat julkistettaviksi vuonna 2025. Tulevien vuosien aikana kestävyysraportointi laajenee koskemaan kaikkia kotimaisia suuryrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria pörssilistattuja yrityksiä ja lisäksi tiettyjä ETA-alueen ulkopuolisia yrityksiä.

Kestävyysraportointia koskeva sääntely muuttaa hallituksen ja tarkastusvaliokunnan roolia. Tässä käymme läpi kolme keskeistä muutosta.

Kestävyysraportti on laadittava

Raportointidirektiivi edellyttää, että raportointivelvolliset yhtiöt julkistavat yksityiskohtaisia kestävyystietoja noudattaen eurooppalaisia raportointistandardeja. Standardit annetaan komission asetuksina eli ne ovat suoraan sovellettavia, eikä niiden voimaansaattaminen kansallisesti siten edellytä erillisiä toimenpiteitä.

Kestävyysraportin tulee sisältää tietoa niistä kestävyysseikoista, jotka ovat yritykselle olennaisia: joko siksi, että yritys vaikuttaa tai voi vaikuttaa niihin, tai siksi, että ne voivat vaikuttaa yrityksen kehitykseen, tulokseen ja asemaan. Direktiivin termein puhutaan ”kaksinkertaisesta olennaisuudesta” (double materiality), josta yleensä käytetään suomeksi termiä kaksoisolennaisuus. Jos jompikumpi olennaisuuskriteeri täyttyy, kestävyysseikasta on raportoitava.

Kestävyysraportti tulee esittää osana toimintakertomusta, joka liitetään tilinpäätökseen. Hallitus on siis vastuussa raportin tiedoista vastaavalla tavalla kuin muistakin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedoista.

Kestävyysraportissa tulee antaa tietoja myös raportointivelvollisen yhtiön arvoketjusta. Yhtiöillä, joiden liiketoiminta perustuu pitkiin alihankintaketjuihin, on enemmän kerättäviä ja varmennettavia tietoja kuin yhtiöillä, joiden alihankintaketju on lyhyempi. Työtä ja kustannuksia aiheutuu paitsi raportointivelvollisille itselleen myös arvoketjuun kuuluville yhtiöille.

Kestävyysraportointi ja sen seuranta ja arviointi tulevat siis jatkossa lisänä hallituksen ja mahdollisen tarkastusvaliokunnan tehtäviin taloudellisen raportoinnin ja sen seurannan ja arvioinnin rinnalle.

Kestävyysraportin varmentamisesta on huolehdittava

Direktiivissä edellytetään myös kestävyysraportissa esitettävien tietojen varmentamista. Varmennuksen voi suorittaa joko kestävyysraportointitarkastajaksi hyväksytty tilintarkastaja tai kestävyystarkastusyhteisöksi hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Raportointivelvollisten yhtiöiden on valittava kestävyysraportoinnille varmentaja yhtiökokouksessa. Yhtiön oma tilintarkastaja voidaan valita tähän tehtävään, jos tämä täyttää varmentajalle asetetut edellytykset. Yhtiön oma tilintarkastaja voi toimia varmentajana ilman yhtiökokouksen erillistä valintapäätöstä tilikaudella, jolta yhtiön on laadittava ensimmäinen kestävyysraporttinsa edellyttäen, että tilintarkastajalla tai, mikäli kyseessä on tilintarkastusyhteisö, päävastuullisella tilintarkastajalla, on kestävyysraportointitarkastajan erikoispätevyys tai tämä on hankkinut riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja sen varmentamisesta.

Kestävyysraportoinnin varmentajan valinnan valmistelu kuuluu hallituksen tai mahdollisen tarkastusvaliokunnan tehtäväksi.

Tarvittava osaaminen on varmistettava

Kestävyysraportointi asettaa yhtiöt uudenlaisen tilanteen eteen: raportointijärjestelmät on viritettävä uuteen asentoon, kun taloudellisen informaation lisäksi tarvitaan aiempaa enemmän myös kirjanpidon ulkopuolista, ei-taloudellista informaatiota.

Yhtiöt voivat päättää, järjestävätkö ne kestävyysraportin laatimisen sisäisesti vai käyttävätkö ne apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Erityisesti alkuvaiheessa ulkopuoliselle avulle on varmasti tarvetta, mutta selvää on, että keskeisessä asemassa raportin laatimisessa on yhtiön sisäinen ymmärrys liiketoiminnasta ja sen yhteyksistä kestävyysseikkoihin. Hallituksen on syytä hyvissä ajoin huolehtia siitä, että yhtiössä on riittävästi asiantuntemusta kestävyysasioissa.

Toisaalta myös hallituksen jäseniltä itseltään voidaan jatkossa edellyttää aiempaa parempaa tietämystä ja osaamista kestävyysasioista. Viimeistään nyt on selvää, että kestävyysasiat ovat merkittävässä roolissa hallituksen ja tarkastusvaliokunnan agendalla.

Raportointidirektiivi korostaa kestävyyttä yhtiön strategian elementtinä. Kestävyysraportissa tulee muun muassa ottaa kantaa yhtiön liiketoimintamallin ja -strategian resilienssiin kestävyysseikkoihin liittyviin riskeihin nähden ja kertoa yhtiön suunnitelmista sen varmistamiseksi, että liiketoimintamalli ja -strategia sopivat yhteen kestävään talouteen siirtymisen kanssa ja tekevät mahdolliseksi rajoittaa ilmaston lämpeneminen Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 asteeseen ja tehdä Euroopan unionista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Kestävyysraportointi on hyvä tilaisuus hallituksille ottaa raportteja varten tuotettava tieto käyttöön ja pohtia, miten liiketoiminta pystyy edistämään kestävyystavoitteita – kasvua ja kannattavuutta unohtamatta.

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025
Toimimme Nokian Panimo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana yhtiön listautuessa Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Kysyntä yleisö- ja instituutioannista koostuneessa listautumisannissa oli erittäin vahvaa ja listautumisanti ylimerkittiin. Nokian Panimo sai listautumisannista noin 10 miljoonan euron bruttovarat. Listautumisannissa vastaanotettiin merkinnät yli 2 900 sijoittajalta ja yhtiön osakkeenomistajien määrä nousi listautumisannin myötä yli 4 700 osakkeenomistajaan. Listautuminen antaa meille vahvan pohjan seuraaville kasvun vuosille. Olemme kiitollisia sijoittajille luottamuksesta ja innostuneita siitä, mitä voimme yhdessä saavuttaa. Tästä alkaa uusi luku Nokian Panimon tarinassa” – toimitusjohtaja Janne Paavola Kaupankäynti osakkeilla alkoi First North -markkinapaikalla 3.4.2025 kaupankäyntitunnuksella BEER. Nokian Panimo on vuoden 2023 liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin pienpanimo ja viidenneksi suurin panimo. Nokian Panimo tunnetaan erityisesti Keisari-oluistaan. Nokian Panimo valmistaa kaikki tuotteet Nokialla sijaitsevassa tuotantolaitoksessa, ja vuonna 2024 myyntivolyymi oli yhteensä yli 8,3 miljoonaa litraa ja liikevaihto 11,9 miljoonaa euroa. Kotimaisuus, vastuullisuus ja kestävät toimintatavat ovat Nokian Panimo keskiössä.
Julkaistu 3.4.2025
Neuvoimme Huhtamäkeä EU:n vastuullisuussääntelyssä ja selvitimme sen vaikutuksia Huhtamäen ESG-strategiaan.  Tiimimme keskittyi ESG-sääntelyn noudattamiseen ja Huhtamäen ESG-tavoitteiden edistämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
Julkaistu 1.4.2025