15.3.2023

Kuoriyhtiödirektiivin (ATAD III) valmistelu etenee: EU asettamassa vähimmäisvaatimuksia kuoriyhtiöiden veroeduille

Euroopan parlamentti hyväksyi 17.1.2023 direktiiviluonnoksen, jonka tarkoituksena on estää veronkierto ja verovilppi sellaisten yritysten välityksellä, jotka eivät täytä direktiivissä säädettyjä vähimmäissubstanssivaatimuksia (”ATAD III”, ”kuoriyhtiödirektiivi”, englanniksi ”Unshell Directive”). Direktiiviluonnos etenee seuraavaksi neuvoston käsiteltäväksi ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta.

Kuoriyhtiödirektiivin tarkoituksena on asettaa yhtiöille vähimmäissubstanssia koskevia vaatimuksia, jotka EU:ssa sijaitsevien yhtiöiden on täytettävä ollakseen oikeutettuja verosopimusten ja EU-direktiivien veroetuihin. Direktiivillä halutaan torjua sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavia veronkiertoon ja verovilppiin liittyviä käytäntöjä. Sääntelyllä pyritään torjumaan tilanteita, joissa EU:n alueella sijaitsevat yhtiöt, joilla ei ole lainkaan taloudellista toimintaa tai joilla on hyvin vähän taloudellista toimintaa (nk. holdingyhtiöt tai kuoriyhtiöt), voivat hyötyä verotuksellisista eduista, erityisesti heikentämällä toisen jäsenvaltion veropohjaa.  

Sääntely asettaa yhtiöille uudenlaisia selvitysvelvollisuuksia ja raportointivelvollisuuksia. Sääntelyllä odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia rajat ylittäviin sijoitusrakenteisiin ja se voi aiheuttaa muutospaineita olemassa oleviin konsernirakenteisiin. Kuoriyhtiödirektiivin on tarkoitus tulla voimaan jo ensi vuoden alussa, ja yhtiöiden tulisikin jo tässä vaiheessa tarkastella direktiiviluonnoksen mahdollisia vaikutuksia toimintaansa.

Sääntelyn piiriin kuuluvien yritysten määrittäminen (gateway -testi)

Kuoriyhtiödirektiiviä sovellettaisiin kaikkiin yrityksiin, joiden katsotaan pitävän verotuksellista kotipaikkaansa ja joille voidaan myöntää todistus verotuksellisesta kotipaikasta EU:n jäsenvaltiossa. Direktiiviä ei siis sovellettaisi EU:n ulkopuolella sijaitseviin yhtiöihin.

Kuoriyhtiödirektiivin soveltaminen on tarkoitus rajata vain sellaisiin yrityksiin, joiden osalta on olemassa riski siitä, ettei niillä ole vähimmäissubstanssia ja että niitä käytetään pääasiassa verotuksellisen edun saamiseksi. Direktiiviä sovelletaan yhtiöihin, jotka täyttävät seuraavan kumulatiivisen kolmiosaisen testin kriteeristön (nk. gateway -testi).

Lain valmisteluvaiheessa ehdotettua sääntelyä on kritisoitu siitä, että sitä koskeva arviointikriteeristö ulottuisi takautuvasti kaksi vuotta sääntelyn voimaantuloa edeltävään aikaan. Retrospektiivinen sääntely on lähtökohtaisesti ongelmallista verotuksen oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden toteutumisen kannalta.

Sääntelyn ulkopuolelle automaattisesti rajatut toimijat

Direktiivin soveltamisalan ulkopuolella on rajattu tiettyjä toimijoita. Sääntelyä ei sovellettaisi direktiivissä tarkemmin määriteltyihin listattuihin yrityksiin, säänneltyihin rahoitusalan yrityksiin ja kotimaisiin holdingyhtiöihin. Sääntelyä ei sovellettaisi esimerkiksi UCITS-direktiivin mukaisiin sijoitusrahastoihin eikä AIFM-direktiivissä tarkoitettuihin vaihtoehtosijoitusrahastoihin.

Soveltamisalan rajausta tarkasteltaisiin yhtiökohtaisesti, ei konsernitasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuoriyhtiödirektiivi voi tulla sovellettavaksi myös esimerkiksi sellaisissa sijoitusrakenteissa, joissa säännellyllä rahoitusalalla toimivan yrityksen suoraan tai välillisesti omistamat holdingyhtiöt kuuluvat kuoriyhtiödirektiivin soveltamisalan piiriin. Sijoitusalan toimijat ovat sääntelyn valmisteluvaiheessa esittäneet, että tällaiset sijoitusrakenteet rajattaisiin laajemmin soveltamisalan ulkopuolelle, mutta sääntelyn valmisteluvaiheessa ei ole ainakaan tähän mennessä tehty tältä osin muutoksia.

Verotuksellisen vähimmäissubstanssin indikaattorit

Yhtiöiden, joihin sääntely soveltuu, tulee raportoida vuosittaisella veroilmoituksellaan kunakin verovuonna, täyttävätkö ne vähimmäissubstanssin indikaattorit. Jos yritys ilmoittaa veroilmoituksellaan täyttävänsä kaikki alla mainitut vähimmäissubstanssin indikaattorit, sillä oletetaan olevan kyseisenä verovuonna vähimmäissubstanssi. Mikäli yhtiö ei täytä vähimmäissubstanssin indikaattoreita, sen oletetaan olevan direktiivissä tarkoitettu kuoriyhtiö. 

Vähimmäissubstanssin indikaattorit:

Direktiiviluonnoksessa ehdotetut vähimmäissubstanssin indikaattorit ovat osittain hyvin tulkinnanvaraisia ja niiden käytännön soveltaminen tulee todennäköisesti aiheuttamaan haasteita. Erityisen tulkinnanvarainen on vaatimus siitä, että valtaosalla yrityksen kokoaikaisista työntekijöistä on Rooma I -asetuksessa tarkoitettu asuinpaikka yrityksen jäsenvaltiossa tai niin lähellä kyseistä jäsenvaltiota, että se mahdollistaa heidän tehtäviensä asianmukaisen hoitamisen, ja että tällaisilla työntekijöillä on pätevyys yrityksen huomioon otettavia tuloja tuottavan toiminnan harjoittamiseen. Epäselvää on, sijaitsevatko esimerkiksi Suomi ja Ruotsi niin lähellä toisiaan, että työntekijä voi hoitaa tehtäviään direktiivin tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti asuinpaikasta käsin. Sääntelyssä tulisi myös täsmentää, minkälaisia ominaisuuksia tai kokemusta työntekijältä vaaditaan, jotta hänellä on direktiivin tarkoittama pätevyys toiminnan harjoittamista varten.

Vapautus verotuksellisten syiden puuttuessa

Yritykset, joita pidetään vuosittain toimitettavien tietojen perusteella oletusarvoisesti kuoriyhtiöinä, voivat toimittaa veroviranomaisille tuloa tuottavasta liiketoiminnastaan lisänäyttöä ja tällä tavoin kumota niitä koskien tehdyn kuoriyhtiöolettaman. Veroviranomainen voi tässä yhteydessä katsoa, että yhtiön ei oleteta olevan kuoriyhtiö seuraavaan viiteen vuoteen edellyttäen, että yritystä koskevat tosiasialliset ja oikeudelliset olosuhteet säilyvät muuttumattomina tänä aikana.

Verotuksen oikeusvarmuuden ja tasapuolisen toteutumisen varmistamiseksi ehdotettua sääntelyä ja kuoriyhtiöitä koskevan olettaman kumoamisperusteita olisi tärkeää täsmentää, jotta on selvää, millä kriteereillä arviointi tehdään. Todennäköisesti monet sijoitusalan toimijat tulevat toimittamaan veroviranomaisille lisänäyttöä liiketoiminnastaan ja pyytämään viranomaisia kumoamaan niitä koskevan kuoriyhtiöolettaman ja olisikin korostetun tärkeää, että arviointikriteeristö on tasapuolista ja ennakoitavaa.

Kuoriyhtiöiden verokohtelu

Jos yritystä pidetään direktiivissä tarkoitettuna kuoriyhtiönä, se ei ole oikeutettu verosopimusten ja EU-direktiivien veroetuihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei yritys ole oikeutettu esimerkiksi osinkoja, korkoja tai rojalteja koskeviin lähdeverovapautuksiin. Jos kuoriyhtiön osakkeenomistajat asuvat toisessa EU-valtiossa, kuoriyhtiön saamia passiivisia tuloja tullaan verottamaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ikään kuin tulot olisivat syntyneet tai maksettu suoraan kuoriyhtiön osakkeenomistajille.

Jos yrityksellä ei ole verotuksellista vähimmäissubstanssia siinä jäsenvaltiossa, jossa sillä on verotuksellinen kotipaikka, kyseisen jäsenvaltion on kieltäydyttävä myöntämästä yritykselle verotuksellista kotipaikkaa koskevaa todistusta, jota käytettäisiin jäsenvaltion lainkäyttöalueen ulkopuolella.

Direktiiviä ei sovellettaisi kolmansiin maihin, vaan verotusoikeuden jakaminen vaikuttaa ainoastaan EU:n jäsenvaltioihin. Käytännössä kuitenkin eteen tulee varmasti paljon tilanteita, joissa osallisena on myös kolmansia maita. Kuoriyhtiöllä voi esimerkiksi olla tulovirtoja, jotka ovat lähtöisin kolmannesta maasta, kuoriyhtiön osakkeenomistajat voivat sijaita kolmannessa maassa tai kuoriyhtiöllä voi olla kolmannessa maassa sijaitsevaa omaisuutta. Tällaisissa tilanteissa verotusoikeuden jakamisessa tulisi noudattaa jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyjä sopimuksia. Jos valtioiden välillä ei ole solmittu verosopimusta, asianosaisen jäsenvaltion tulisi soveltaa tilanteeseen kansallista lainsäädäntöään.

Seuraamukset sääntelyn rikkomisesta

Jäsenvaltioiden on asetettava yrityksille hallinnollisia seuraamuksia, mikäli ne eivät noudata kuoriyhtiödirektiivin raportointivaatimuksia. Direktiivissä asetettaisiin eri tilanteita varten seuraamusten määrää koskevia alarajoja, joiden puitteissa jäsenvaltioiden on määrättävä yrityksille rikkomuksista hallinnollisia seuraamuksia. Koska direktiivi jättäisi jäsenvaltioiden päätettäväksi hallinnollisten seuraamusten suuruuden, on todennäköistä, että eri jäsenvaltioiden seuraamukset tulevat poikkeamaan toisistaan huomattavasti.

Kuoriyhtiödirektiivin vaikutukset käytännössä

Suunnitelulla sääntelyllä tulisi olemaan merkittävä vaikutus ainakin sijoitusalan toimijoiden kansainvälisiin sijoitusrakenteisiin. Erityisesti private equity -alalla on tavanomaista käyttää holdingyhtiöitä, joilla mahdollistetaan muun muassa sujuva rahoituksen kulku institutionaalisilta sijoittajilta sijoituskohteisiin ja sijoituskohteiden asianmukainen hallinta. Käytännössä holdingyhtiöitä käytetään sijoitusrakenteissa esimerkiksi vakuuksien hallinnoinnissa ja rahoituksen etusijajärjestyksen järjestämisessä. Tällaiset sijoitusrakenteissa käytetyt holdingyhtiöt saattavat olla pidempiä aikoja verrattain passiivisia sijoituskohteiden luonteen vuoksi. Holdingyhtiöiden toiminta saattaa aktivoitua esimerkiksi vasta siinä vaiheessa, kun sijoituskohteiden rahoitusrakenteeseen tehdään muutoksia, sijoituskohteita myydään tai uusia kohteita hankintaan. Ehdotettu sääntely saattaa aiheuttaa haasteita tällaisten toimijoiden sijoitusrakenteissa, ja edellä kuvatusti on mahdollista, että joitain sijoitusrakenteissa olevia yhtiöitä pidetään jatkossa kuoriyhtiöinä, joilta evätään verotuksellisia etuja. On mahdollista, että sääntely johtaa ennenaikaisiin yrityskauppoihin tapauksissa, joissa private equity -alan toimijat päättävät muuttaa sijoitusrakenteitaan kuoriyhtiödirektiivin seurauksena.

Jäsenvaltioiden veroviranomaiset tulevat direktiivin myötä saamaan entistä enemmän tietoa yhtiöiden toiminnasta sen sisältämien raportointivaatimusten takia. Seurauksena voi olla, että jäsenvaltiot suorittavat jatkossa enemmän kansainvälisiä verotarkastuksia.

Kuoriyhtiödirektiivi tulee todennäköisesti muuttamaan holdingyhtiöiden luonnetta ja tulevaisuudessa holdingyhtiöihin tullaan luultavasti keskittämään paljon nykyistä enemmän liiketoimintaa, henkilöstöä ja muita resursseja. Osa yhtiöistä saattaa sääntelyn seurauksena keskittää koko liiketoimintaansa matalan verotuksen maihin. Pitkällä tähtäimellä direktiivillä voi olla myös kauaskantoisempia vaikutuksia ja on mahdollista, että tulevaisuudessa nykyisenkaltaiset holdingyhtiöt ja holdingyhtiörakenteet käytännössä katoavat markkinoilta. Kuoriyhtiödirektiivillä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia Euroopan unionin kilpailukykyyn globaaleilla markkinoilla.

Seuraavat vaiheet sääntelyprosessissa

Seuraavaksi kuoriyhtiödirektiivi etenee neuvoston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Neuvoston ei ole pakko hyväksyä direktiiviä parlamentin hyväksymässä muodossa, vaan se voi vielä tehdä direktiiviin muutoksia. Kun neuvosto on hyväksynyt direktiivin, sen kansallinen implementointi jäsenvaltioissa voidaan aloittaa. Direktiiviluonnoksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi antaa direktiiviä koskeva kansallinen sääntely 30.6.2023 mennessä ja direktiiviä on tarkoitus soveltaa 1.1.2024 alkaen. Kansallinen lainvalmistelutyö tulisi siis tehtäväksi erittäin ripeällä aikataululla.  

Verovelvollisten on tärkeää valmistautua jo nyt tulevaan sääntelyyn ja arvioida, miten se mahdollisesti tulee vaikuttamaan verovelvollisten omaan liiketoimintaan. Keskustelemme mielellämme suunnitellusta sääntelystä ja sen mahdollisista vaikutuksista tarkemmin kanssanne.