Mitä verotuksessa tapahtuu vuonna 2023?

Kotitaloudet saavat tukea sähkölaskuihin

Kotitalouksien on mahdollista saada väliaikainen sähkövähennys suuriin sähkölaskuihin. Sähkövähennyksen voi saada 1.1.–30.4.2023 kulutetusta sähköenergiasta. Vähennykseen ovat oikeutettuja sellaiset yksityishenkilöt, joiden sähköenergiakulut neljältä kuukaudelta ovat yli 2 000 euroa. Sähkövähennyksen ohella jotkin yksityishenkilöt ovat oikeutettuja erilliseen Kelan myöntämään sähkötukeen. Sähkövähennystä ja Kelan myöntämää sähkötukea ei voi saada samanaikaisesti.

Lue lisää hallituksen korkeisiin sähkökuluihin kohdistamista tukitoimista tammikuussa julkaisemastamme artikkelista täältä. 

Sähkön arvonlisäverokantaa on alennettu väliaikaisesti

Sähkön myyntiin sovelletaan väliaikaisesti alennettua 10 prosentin arvonlisäverokantaa yleisen 24 arvonlisäverokannan sijasta. Alennettua arvonlisäverokantaa sovelletaan 1.12.2022–30.4.2023. Alennettu arvonlisäverokanta soveltuu vain sähkön myyntiin, eikä sitä sovelleta sähkön siirtoon. Lue lisää hallituksen korkeisiin sähkökuluihin kohdistamista tukitoimista tammikuussa julkaisemastamme artikkelista täältä. 

Henkilökuljetukset vapautetaan väliaikaisesti arvonlisäverosta

Kotimaan henkilökuljetukset on vapautettu väliaikaisesti arvonlisäverosta. Normaalisti henkilökuljetusten myyntiin on sovellettu 10 prosentin arvonlisäverokantaa. Muutos on voimassa 1.1.–30.4.2023, ja se koskee tänä aikana suoritettuja henkilökuljetuspalveluja. Vapautukseen sisältyy myös oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä arvonlisävero.

Luontoisetujen arvot nousevat

Verohallinto on antanut vuosittaisen päätöksen luontoisetujen arvoista.

Asuntolainan korkovähennys poistuu

Asuntolainan korkoja ei saa vähentää verotuksessa lainkaan vuodesta 2023 alkaen. Myöskään ensiasunnon velan korkoja ei saa jatkossa vähentää verotuksessa.

Yli 60-vuotiaiden työtulovähennys kasvaa

Vuodesta 2023 alkaen palkka- ja yrittäjätulojen perusteella tehtävää työtulovähennystä korotetaan porrastetusti 60 vuotta täyttäneillä. Työtulovähennyksen korotuksen määrä on 200 euroa 60–61-vuotiailla, 400 euroa 62–64-vuotiailla ja 600 euroa 65 vuotta täyttäneillä. Työtulovähennys tehdään verosta.

Yritykset saavat uuden kannustimen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Vuoden 2023 alusta alkaen yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan uudella verokannustimella. Yritykset voivat jatkossa tehdä tutkimus- ja kehitystoiminnastaan uuden yhdistelmävähennyksen, joka koostuu tutkimusmenojen määrään perustuvasta yleisestä lisävähennyksestä ja menojen määrän kasvuun perustuvasta ylimääräisestä lisävähennyksestä.

Yleistä lisävähennystä sovelletaan verovuodesta 2023 alkaen ja ylimääräistä lisävähennystä verovuodesta 2024 alkaen.

Irtaimen käyttöomaisuuden korotettuja poistoja jatketaan

Yritykset ovat voineet tehdä vuosina 2020–2023 kaksinkertaiset poistot irtaimesta käyttöomaisuudesta verrattuna säännönmukaisiin poistoihin. Laki oli alun perin tarkoitettu määräaikaiseksi laiksi vuosille 2020–2023, mutta lain voimassaoloa on nyt päätetty pidentää siten, että irtaimen käyttöomaisuuden kaksinkertaisia poistoja voidaan tehdä myös vuosien 2024 ja 2025 verotuksessa. Lailla halutaan tukea yritysten investointeja.  

Korkovähennysrajoitukset muuttuvat – muutoksia tasevapautukseen ja infrastruktuurihankkeita koskevaan poikkeukseen

Korkovähennysrajoituksia muutettiin vuoden 2023 alusta alkaen. Lakimuutoksella kiristetään voimassa olevan lain tasevertailuun perustuvan tasevapautuksen saamisen edellytyksiä ja laajennetaan infrastruktuurihankkeita koskevan poikkeuksen soveltamisalaa.

Jatkossa tasevapautusta ei sovelleta, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille maksettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle maksetuista koroista.

Lisäksi korkorajoitussäännöstä muutettiin siten, että julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta toteuttava yksityisomisteinen yhteisö saa jatkossa vähentää intressipiiriin kuulumattomille tahoille maksettuja muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja.

Lue lisää hallituksen korkovähennysrajoitusten muutoksista tammikuussa julkaisemastamme artikkelista täältä.  

DAC7 – Alustatalouden toimijoille tiedonantovelvollisuus

Digitaalisen alustatalouden toimijoiden eli alustaoperaattoreiden on jatkossa ilmoitettava Verohallinnolle tietoja alustan kautta toteutuneista myynneistä ja vuokrauksista sekä alustan kautta tuloja saaneista henkilöistä ja yrityksistä. Alustaoperaattoreiden on kerättävä tietoja 1.1.2023 alkaen, ja tiedot pitää ilmoittaa Verohallinnolle ensimmäiseltä raportointikaudelta tammikuun 2024 loppuun mennessä. Tiedot annetaan Verohallinnolle vuosittain. 

Tiedonantovelvollisia ovat käytännössä yritykset, jotka tarjoavat sähköisen alustan tavaroiden ja palvelujen välittämiseen. Alustaoperaattorin on ilmoitettava tiedot henkilökohtaisista palveluista, kuten kuljetuspalveluista, tavaroiden myynnistä sekä asuin- ja liikehuoneistojen, pysäköintipaikkojen ja kiinteän omaisuuden sekä liikennevälineen vuokraamisesta. Vuosi-ilmoitus on annettava, vaikka kalenterivuodelta ei olisi ilmoitettavia tietoja.

Peitelty osinko kokonaan veronalaiseksi

Peiteltyä osinkoa koskevia säännöksiä on muutettu vuoden 2023 alusta alkaen siten, että jatkossa peitelty osinko on saajalleen kokonaan veronalaista tuloa.

Muutos on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, jossa yhtenä kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisena toimenpiteenä on todettu, että peitelty osinko on syytä katsoa kokonaan veronalaiseksi tuloksi.

Hallituksen suunnittelemia veromuutoksia pantu jäihin

Hallitus suunnitteli aiemmin muutoksia arvonnousuveroon, taloudellisen työnantajan käsitteeseen ja ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoitusten verottamiseen, mutta sopi viime syksynä, että kyseisten lakimuutosten valmistelua ei jatketa tällä hallituskaudella. Kuopatut lakimuutosehdotukset saivat valmistelunsa aikana osakseen runsaasti kritiikkiä.

Yksityishenkilöiden arvonnousuvero (exit-vero)

Hallitus julkaisi viime syksynä yksityishenkilöiden arvonnousuveroa koskevan esitysluonnoksen, jolla oli tarkoitus laajentaa Suomen oikeutta verottaa Suomessa asumisen aikana kertyneen omaisuuden myyntivoittoja sellaisissa tilanteissa, joissa omaisuus luovutetaan ulkomailla asuttaessa. Hanke herätti lain valmistelutyön aikana runsaasti julkista keskustelua ja kritiikkiä.

Taloudellinen työnantaja

Hallitus suunnitteli taloudellisen työnantajan käsitteen tuomista tuloverolainsäädäntöön. Muutoksella oli tarkoitus laajentaa Suomen verotusoikeutta ulkomailta Suomeen työskentelemään tulevalle työntekijälle maksettavaan palkkaan, kun työntekijä työskentelee täällä sijaitsevalle taloudelliselle työnantajalle.

Ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoitukset

Hallituksen tavoitteena oli kiristää ulkomaisten kiinteistösijoitusten verotusta Suomessa. Hallitus tiedotti aiemmin hallituskaudellaan, että kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verotusta haluttiin muuttaa. Tarkoituksena oli, että tuloverolakiin lisättäisiin säännökset kiinteistövarallisuuteen sijoittaviin erikoissijoitusrahastoihin sovellettavasta läpivirtausmallista vuodelta 2024 toimitettavasta verotuksesta lähtien. Läpivirtausmallissa osuudenomistajan katsottaisiin saavan tulon suoraan sijoituskohteesta, jolloin välissä oleva erikoissijoitusrahasto jäisi verotuksessa huomioon ottamatta.