1.3.2023

Onko yrityksillä aihetta optimismiin vai pessimismiin?

Talousuutisten sävy tuntuu vaihtelevan viikoittain, ellei jopa päivittäin. Globaalit kriisit, kuten Ukrainan sota, korkea inflaatio ja korkotason nousu vaikuttavat koko talouden toimintaan. Monilla yrityksillä on haasteita näkyvissä, vaikka markkinoiden muutosten ennakointi ja kyky sopeutua muutoksiin auttavat niitä menestymään myös vaativimpina aikoina.

Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot viime vuodelta osoittavat, etteivät yrityssaneeraus- ja konkurssimenettelyt ole merkittävästi lisääntyneet Suomessa. Käytyään läpi vuosikymmenten aikana useampia kriisejä monet yritykset ovat valveutuneempia kuin menneinä vuosina: ne osaavat ryhtyä aikaisemmin selvittämään taloustilannettaan ja varautumaan haasteisiin neuvottelemalla rahoittajien kanssa muun muassa vapaaehtoisista järjestelyistä. Lisäksi yritykset voivat esimerkiksi kartoittaa ja hyödyntää uusia, vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, divestoida liiketoimintaa tai etsiä uusia sijoittajia.

Vallitsevassa, aikaisempaa epävarmemmassa, markkinaympäristössä lainanottajayrityksille voi tulla tarvetta järjestellä rahoitustaan. Rahoittajan näkökulmasta varhainen varautuminen helpottaa prosesseja. Taloudellisia vaikeuksia kohdanneen lainanottajayrityksen rahoitusta voidaan muun muassa järjestellä niin kutsutun standstill-sopimuksen eli ”rauhoitussopimuksen” määrittämissä puitteissa ja sen tarjoamassa neuvotteluajassa.

Myös insolvenssilainsäädäntöä on pyritty kehittämään joustavampaan suuntaan. Alun perin 1990-luvun laman aikaan säädettyä yrityssaneerauslakia on viime vuonna harmonisoitu eurooppalaiseen suuntaan ottamalla käyttöön ns. varhainen yrityssaneerausmenettely. Kotoperäisiä muutoksia käsitellään tällä hetkellä eduskunnassa. Muutoksilla pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan yrityssaneerausta niissä tilanteissa, joissa yhtiössä on tervehdyttämiskelpoista liiketoimintaa, mutta vapaaehtoiset järjestelyt eivät ole syystä tai toisesta onnistuneet.

Lisäksi EU on tarttunut konkurssilainsäädännön uudistamiseen tavoitteenaan edistää muun muassa rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja pääoman vapaata liikkuvuutta yhdenmukaistamalla eri maiden menettelyitä ja toimintatapoja. EU:n listalla on sekä hyviä että huonoja ehdotuksia: ensimmäisiin lukeutuu niin sanottujen pre pack -menettelyjen harmonisointi ja saattaminen lain tasolle. Suomessa tällaisia etukäteen neuvoteltuja mutta vasta konkurssissa toteutettavia realisointeja on jo tehty aiemminkin, vaikka meillä ei ole ollut konkurssilaissa mitään mainintaa. Jälkimmäisiin eli huonoihin ehdotuksiin puolestaan lukeutuu johdon velvollisuus hakea maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun johto tuli tai sen olisi pitänyt tulla tietoiseksi maksukyvyttömyydestä. Tällaiset määräajat ovat keinotekoisia ja saattavat johtaa turhiin konkursseihin.

Pitkän käytännön kokemuksemme perusteella arvioimme, että tärkeintä haastavissakin tilanteissa on resilienssi – termi, joka on noussut kaikkien oppien kärkeen kriisien seuratessa toisiaan. Joustavuus neuvotteluissa ja lainsäädännössä, erilaisten innovaatioiden salliminen ja jopa suosiminen kääntävät tilanteen siihen, että meillä on yhä enemmän aihetta optimismiin kuin pessimismiin.