23.9.2021

Ajankohtaista verotuksessa syyskuu 2021

Ajankohtaiskatsauksessamme käsittelemme lyhyesti viimeaikaista oikeuskäytäntöä ja uutisia. Keskustelemme mielellämme kanssanne aiheista tarkemmin ja arvioimme niiden mahdollisia vaikutuksia liiketoimintaanne.

Käymme tässä koosteessa läpi budjettiriihen verouudistuksia ja viimeaikaista oikeuskäytäntöä.

Budjettiriihen verouudistukset – Tavoitteena laajentaa veropohjaa ja torjua aggressiivista verosuunnittelua

Valtiovarainministeriö tiedotti hallituksen talousarvioesityksestä 9.9.2021. Talousarvioesityksessä julkistettiin uusia verotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta vuositasolla yhteensä 100 miljoonalla eurolla. Uudet päätökset tulevat voimaan vuosina 2022 ja 2023. Nyt julkaistujen muutosten yksityiskohdat tarkentuvat valmistelun edetessä.

Ehdotetut muutokset ovat herättäneet laajalti keskustelua ja sisältävät tässä vaiheessa useita avoimia kysymyksiä. On odotettavissa, että osa ehdotetuista muutoksista aiheuttaa haasteita käytännön soveltamisessa. Erityisesti luonnollisille henkilöille ehdotetun maastapoistumisveron soveltamiseen liittyy useita käytännön ongelmia.

Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvoston kansliassa 27. syyskuuta, minkä jälkeen hallitus julkaisee esityksen vuoden 2022 talousarvioksi.

Viimeaikaista oikeuskäytäntöä

KHO:lta useita linjauksia korkovähennysrajoitusten soveltamiseen

KHO antoi syyskuussa useita ratkaisuja, joissa otettiin kantaa korkovähennysrajoitusten soveltamista koskeviin kysymyksiin. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi julkaistuja vuosikirjaratkaisuja KHO 2021:123 ja KHO 2021:124.

KHO otti ratkaisussa kantaa myös määräysvallan käsitteeseen ja erityisesti siihen, katkaiseeko joint venture -sopimus määräysvallan muodostumisen. Yhtiön osakekannan omistus jakautui tasan kahden yhtiön kesken, ja omistavat yhtiöt olivat toisistaan riippumattomia. Hallituksen puheenjohtajalla ei ollut ratkaisevaa äänioikeutta äänestystilanteissa. Jos äänet menivät tasan eikä osakkaiden välistä erimielisyyttä saatu ratkaistuksi, joint venture -sopimuksen mukainen viimekätinen ratkaisu oli edetä yhteisyrityksen purkamiseen. KHO katsoi, että kun kummallakaan yhtiön osakkaista ei ollut määräysvaltaa, ei yhtiön katsottu olevan omistajiin korkovähennysrajoitusten tarkoittamassa konserniyhteydessä.

KHO:lta kaksi vuosikirjaratkaisua tappion vähentämisestä tuloverotuksessa

Korkein hallinto-oikeus on antanut kaksi vuosikirjaratkaisua tappioiden vähentämisestä tuloverotuksessa. Tapauksissa verotuksessa vahvistetut tappiot eivät siirtyneet fuusiossa.

Yritysjärjestelyissä on syytä kiinnittää erityistä huomiota tappioiden siirtymiseen ja niiden soveltamisedellytyksiä on syytä arvioida huolellisesti yritysjärjestelyä suunniteltaessa.

Osakevaihto ennen osakkeiden myyntiä katsottiin veronkierroksi

KHO linjasi päätöksessään KHO 2021:65 veronkiertonormin soveltamisesta ja katsoi, että veronkiertonormi soveltui tilanteeseen, jossa oli tarkoitus toteuttaa osakevaihto ennen osakkeiden myyntiä.

Rakennusliiketoimintaa harjoittava konsernin emo A Oy omisti B Oy:n koko osakekannan. B:n oli tarkoitus toteuttaa veroneutraali osakeanti, jossa A merkitsisi kaikki osakkeet ja A luovuttaisi apporttiomaisuutena omistamansa kuuden asunto-osakeyhtiön osakekannat, jotka kuuluivat sen vaihto-omaisuuteen. Järjestelyssä ei ollut tarkoitus käyttää rahavastiketta. Apporttisiirron jälkeen B toimisi asunto-osakeyhtiöiden perustajaurakoitsijana eli luovuttaisi rakennusurakat asunto-osakeyhtiöille ja myisi tämän jälkeen asunto-osakeyhtiöiden osakkeet edelleen. Asiassa oli esitetty järjestelyn liiketaloudelliseksi syyksi A:n toiminnan selkeyttäminen ja vakauttaminen suuntaamalla perustajaurakointia erityisesti tytäryhtiöiden alaisuuteen sekä B:n aluillaan olevan perustajaurakointitoiminnan kannalta välttämättömien referenssien hankkiminen. A:n omistamien asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden käypä arvo osakeluovutusten hetkellä, ja siten niiden hankintameno B:n verotuksessa, oli olennaisesti suurempi kuin niiden hankintameno A:n verotuksessa.

KHO katsoi, että suunnitellut osakeluovutukset olivat vain välivaihe järjestelyssä, jonka lopullisena todellisena tarkoituksena oli asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden myyminen. Osakevaihdon avulla osakkeiden hankintamenoa B:n verotuksessa olisi pystytty kasvattamaan, mistä katsottiin syntyvän järjestelmälle vierasta veroetua.

Kun otettiin lisäksi huomioon esitetyt liiketaloudelliset perusteet, KHO katsoi, että järjestelyn yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista oli veron kiertäminen tai veron välttäminen eikä suunniteltua osakevaihtoa voitu pitää veroneutraalina osakevaihtona.