22.5.2023

Vihreä siirtymä, veronkierron estäminen ja kansainvälisyys suurimpina trendeinä kevään verouudistuksissa

Kuoriyhtiödirektiivin valmistelu etenee: EU asettamassa vähimmäisvaatimuksia kuoriyhtiöiden veroeduille

Euroopan parlamentti hyväksyi alkuvuodesta ATAD III -direktiiviluonnoksen, jonka tarkoituksena on estää veronkierto ja verovilppi sellaisten yhtiöiden avulla, jotka eivät täytä uusia vähimmäissubstanssivaatimuksia (esimerkiksi toimitilat, yhtiön johto, työntekijät, pankkitili). EU:ssa sijaitsevien yhtiöiden on täytettävä substanssivaatimukset ollakseen oikeutettuja verosopimusten ja EU-direktiivien veroetuihin. Sääntelyllä pyritään torjumaan tilanteita, joissa EU:n alueella sijaitsevat yhtiöt, joilla ei ole lainkaan taloudellista toimintaa tai joilla on hyvin vähän taloudellista toimintaa (nk. holdingyhtiöt tai kuoriyhtiöt), voivat hyötyä verotuksellisista eduista, erityisesti heikentämällä toisen jäsenvaltion veropohjaa.

Käytännössä kuoriyhtiöksi luokittelu tarkoittaa, ettei yritys ole oikeutettu esimerkiksi osinkoja, korkoja tai rojalteja koskeviin lähdeverovapautuksiin. Jos kuoriyhtiön osakkeenomistajat asuvat toisessa EU-valtiossa, kuoriyhtiön saamia passiivisia tuloja tullaan verottamaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ikään kuin tulot olisivat syntyneet tai maksettu suoraan kuoriyhtiön osakkeenomistajille. Uudella sääntelyllä on erityisesti merkitystä pääomasijoitusrakenteissa, joissa on aiemmin totuttu käyttämään EU-alueelle sijoittautuneita holdingyhtiöitä.

Direktiiviluonnos etenee seuraavaksi neuvoston käsiteltäväksi ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta. Mikäli aihe kiinnostaa, voit lukea lisää blogistamme sekä olla yhteydessä verotiimimme asiantuntijoihin.

Windfall-vero astui voimaan

Sähköalan väliaikaista voittoveroa (”windfall-vero”) koskeva laki tuli voimaan 24.3.2023 ja sitä sovelletaan verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa osittain myös takautuvasti. Windfall-veroa on velvollinen suorittamaan sähköntuotantoa tai sähköntoimitusta harjoittava yritys, jonka sähköliiketoimintojen yhteinen liikevaihto on 500 000 euroa tai enemmän. Vero ilmoitetaan erillisellä ilmoituksella vuonna 2024.

Sähköä tuottaville ja myyville yrityksille otetaan näin ollen käyttöön ylimääräinen 30 prosentin voittovero, joka lasketaan yrityksen sähköliiketoiminnan tuloksesta siltä osin kuin se ylittää sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle lasketun kymmenen prosentin tuoton. Laki sisältää myös joitain poikkeuksia verotettavan tulon laskentaan, minkä vuoksi laskentaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Vero maksetaan normaalin 20 prosentin yhteisöveron lisäksi, mikä kasvattaa sähköalan yritysten verotaakkaa merkittävästi.

Verohallinto julkaisee windfall-veroa koskevan syventävän ohjeen, ja tarvittaessa asiassa voi hakea ennakkoratkaisua Verohallinnolta. Asiantuntijamme ovat apunasi windfall-veroa koskevissa kysymyksissä.

Suomi ja Ranska ovat allekirjoittaneet uuden tuloverosopimuksen

Uusi 4.4.2023 allekirjoitettu tuloverosopimus Suomen ja Ranskan välillä laajentaa muun muassa portfolio-osinkojen ja eläkkeiden verotusoikeutta, madaltaa kiinteän toimipaikan muodostumisen edellytyksiä sekä muuttaa kaksinkertaisen verotuksen poistamisen tapaa. Kyseessä on ensimmäinen Suomen allekirjoittama verosopimus, jossa kiinteän toimipaikan artikla on uusimman OECD:n malliverosopimuksen mukaisessa muodossa, ja näin ollen sen osalta ei vielä ole muodostunut vakiintunutta verotuskäytäntöä. Sopimuksen uusimisella on vaikutusta sellaisiin yhtiöihin ja yksityishenkilöihin, jotka sijaitsevat tai asuvat ja joilla on esimerkiksi omistuksia tai liiketoimintaa näissä valtioissa. Avustamme mielellämme vaikutusten arvioinnissa.

KHO tarkensi naken in naken ut -ehdon soveltamisalaa

Ratkaisussa KHO 2023:23 oli kyse asiantuntijayrityksen toteuttamasta osakeannista, jossa oli tarkoitus tarjota yhtiön osakkeita asiantuntijapalveluita tarjoavien avainhenkilöiden holdingyhtiöiden merkittäväksi. Merkintähintana käytettäisiin osakkeen substanssiarvoa, ja lisäksi yhtiön osakassopimuksessa ja yhtiöjärjestyksessä määrättiin, ettei osakkeista ole mahdollista saada substanssiarvon ylittävää hintaa niitä luovutettaessa. Osakkeiden substanssiarvo oli niiden tuottoarvoa merkittävästi alhaisempi. Asiassa merkitykselliseksi tekijäksi muodostui se, että yhtiön ainoa osakkeenomistaja B AB jatkaisi edelleen yhtiön osakkaana ja omistaisi yhtiöstä osakemerkintöjen tai -luovutusten jälkeen kaikissa tapauksissa vähintään 51 prosenttia.

KHO on vanhassa vuosikirjaratkaisussaan KHO 2016:18 katsonut, että julkisesti noteeraamattoman yhtiön osakkeen käypänä arvona voitiin pitää substanssiarvoa, kun kysymys oli asiantuntijapalveluja tarjoavasta yhtiöstä, jonka osakkaina oli pelkästään palveluja tarjoavia asiantuntijoita, joista yhdelläkään ei ollut määräysvaltaa yhtiössä, ja kun osakassopimuksen ehtojen takia osakkeista ei voitu niitä myytäessä saada substanssiarvoa korkeampaa hintaa.

KHO katsoi aiemmasta ratkaisusta poiketen, ettei osakkeen käypää arvoa voitu määrittää pelkästään yhtiön substanssiarvon perusteella, kun otettiin huomioon B AB:n merkittävä omistusosuus yhtiöstä ja se, että yhtiön osakkaina ei olisi ollut pelkästään palveluja tarjoavia avainhenkilöitä tai heidän holdingyhtiöitään. Asiaa ei myöskään ollut syytä arvioida toisin pelkästään sillä perusteella, että osakassopimus sisälsi niin sanotun naken in naken ut -ehdon. KHO katsoi myös, että A Oy:n osakkeen käypä arvo oli määritettävä yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella.

Ratkaisun myötä asiantuntijayritysten kannattaa tarkastaa yhtiöjärjestyksen määräykset tältä osin. Tiimimme auttaa mielellään asian arvioinnissa.

Listautumisen yhteydessä myydyt osakkeet voivat vaikuttaa listautumiskulujen arvonlisäverojen vähennysoikeuteen

Viime vuosien listautumisbuumi näkyy nyt myös verotuskäytännössä, sillä korkein hallinto-oikeus on hiljattain antanut listautumiskulujen arvonlisäveron vähennysoikeutta koskevan vuosikirjaratkaisun KHO 2023:33. Asiassa oli erityisesti kyse siitä, miltä osin listautumista koskevat kulut voitiin katsoa listatun yhtiön liiketoimintaan liittyviksi ja siten niiden sisältämät arvonlisäverot yhtiölle vähennyskelpoisiksi, kun yhtiön aiemmat osakkeenomistajat myivät listautumisen yhteydessä omistuksessaan olleita yhtiön osakkeita. Vaikka yhtiön harjoittamaa liiketoimintaa sinänsä pidettiin kokonaan vähennykseen oikeuttavana, listautumisen ei katsottu tapahtuneen yksinomaan varojen keräämiseksi yhtiön vähennykseen oikeuttavan toimintaan, vaan osittain aiempien osakkeenomistajien intressissä. Näin ollen korkein hallinto-oikeus päätyi arviossaan siihen, että listautumiskulujen arvonlisäveroja ei voitu pitää täysimääräisesti yhtiölle vähennyskelpoisina.

Ratkaisu on hyvä muistutus listautumista suunnitteleville yhtiöille sekä yhtiöiden neuvonantajille. Voit lukea blogimme aiheesta täältä.

Ulkomailla kertyneiden tulojen ilmoittamatta jättäminen täytti veropetoksen tunnusmerkit, mutta oma-aloitteinen korjaaminen lievensi rangaistusta

Korkein oikeus katsoi tuoreessa ratkaisussaan KKO 2023:15, että henkilöt syyllistyivät tahalliseen tulojen ilmoittamatta jättämiseen, kun he eivät täydentäneet ulkomailta kertyneitä pääomatuloja esitäytetylle veroilmoitukselle. Ratkaisun mukaan oli pidettävä varsin todennäköisenä, että heidän käyttämänsä varainhoitoyrityksen luonteesta johtuen henkilöt tiesivät, että tilille kertyy tuottoa, josta tulisi tehdä veroilmoitus Suomessa. Heidän oletettiin myös tietäneen, että ilmoittamatta jättäminen johtaisi veron määräämiseen liian alhaisena.

Menettelyn pitkäkestoisuus ja vältettyjen verojen määrä huomioiden teko olisi edellyttänyt lähtökohtaisesti vankeusrangaistuksen määräämistä, mutta KKO huomioi kuitenkin rangaistuksen lieventämisperusteena sen, että henkilöt olivat oma-aloitteisesti ilmoittaneet puuttuneet tulot oikaisuvaatimuksella sekä maksaneet heille määrätyt verot. Näin ollen KKO tuomitsi molemmille ainoastaan tuntuvan sakkorangaistuksen.

KKO:n ratkaisusta voidaan päätellä, että vaikka tehokasta katumista ei tunneta Suomen lainsäädännössä, oma-aloitteisella tilanteen korjaamisella voi kuitenkin olla mahdollista lieventää rikosoikeudellista rangaistusta merkittävästi.

Automaation käyttö verotuksessa mahdolliseksi

Uusi 1.5.2023 voimaan tullut automaattista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö antaa lakiperustan Verohallinnon käyttämälle automaatiolle. Verohallinto on käyttänyt automaattista päätöksentekoa jo pitkään, mutta eduskunnan apulaisoikeusasiamies on Verohallintoa koskevassa ratkaisussaan katsonut, ettei Verohallinnon automatisoitu päätöksentekomenettely täytä perustuslain vaatimuksia (EOAK/3379/2018).

Lainsäädäntö myös mahdollistaa automaation käytön laajentamisen nykyisestä esimerkiksi auto- ja valmisteverotukseen sekä oikaisuvaatimusten ratkaisemiseen. Verohallinnon mukaan automaation käyttö on välttämätöntä verotuksessa siinä käsiteltävien suurten tietomäärien vuoksi ja automaatio parantaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua sekä tehostaa verotustyötä. Toisaalta automaatio voinee pahimmassa tapauksessa johtaa epäselviin tilanteisiin sekä pitkiin ja verovelvollisen kannalta ikäviin riitoihin.

Uusi lainsäädäntö asettaa automaattiselle päätöksenteolle rajat, joita ei aiemmin ole vastaavalla tavalla säädetty lainsäädännössä. Viranomainen voi ratkaista asian automaattisesti ainoastaan, jos päätös ei edellytä tapauskohtaista harkintaa. Automaattisen päätöksenteon tulee perustua täsmällisiin ja ennalta määritettyihin käsittelysääntöihin, joiden puolestaan tulee perustua lakiin. Uusi lainsäädäntö asettaa edellytyksiä myös sille, miten automaation käyttöä koskevat päätökset dokumentoidaan ja miten automaation käytöstä kerrotaan verovelvollisille, joita asia koskee.

Jää nähtäväksi, miten automaation laajeneminen tulee näkymään Verohallinnon toiminnassa käytännössä. On selvää, ettei tapauskohtaista harkintaa edellyttävän asian määritteleminen lopulta ole yksiselitteinen kysymys, vaikka jokainen meistä varmasti toivoo edelleen saavansa henkilökohtaisen verokorttipäätöksen parilla klikkauksella OmaVerosta.